Boulderointi on kalliokiipeilyn muoto, jossa ei käytetä köysiä tai valjaita. Siinä kiipeillään yleensä lyhyitä reittejä eli "ongelmia" pienillä kalliomuodostelmilla tai keinotekoisilla kallioseinillä, joita kutsutaan lohkareiksi, käyttäen vain kiipeilykenkiä ja liitua pitoa parantamaan. Lohkareet ovat yleensä enintään 6 metriä korkeita, ja kiipeilijät käyttävät putoamisen varalta suojautumiseen mattoja, joita kutsutaan törmäystyynyiksi.
Törmäystyynyt ovat paksuja vaahtomuovimattoja, jotka asetetaan lohkareen alle ja ympärille suojaamaan kiipeilijöitä loukkaantumiselta putoamisen sattuessa. Ne on valmistettu useista vaahtomuovikerroksista, ja ne on suunniteltu vaimentamaan putoavan kiipeilijän iskuja. Törmäystyynyt ovat tärkeä turvaominaisuus boulderoinnissa, ja on tärkeää, että ne on sertifioitu asianmukaisesti sen varmistamiseksi, että ne täyttävät turvallisuusstandardit.
Valmistaja on yleensä sertifioinut törmäystyynyt siten, että ne täyttävät tietyt turvallisuusstandardit, kuten Euroopan standardointikomitean (CEN) tai Yhdysvaltojen Consumer Product Safety Commissionin (CPSC) asettamat standardit. Sertifioinnilla varmistetaan, että turvatyynyt on testattu sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat riittävän suojan putoamistilanteessa.
Boulderoinnille ei ole olemassa yhtä ainoaa kansainvälistä hallintoelintä. Boulderointi on suhteellisen uusi ja nopeasti kasvava laji, ja eri järjestöt ja liitot ovat ottaneet johtoaseman kilpailujen ja tapahtumien edistämisessä ja järjestämisessä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Yksi tärkeimmistä boulderoinnin järjestöistä on Kansainvälinen urheilukiipeilyliitto (IFSC), jonka Kansainvälinen olympiakomitea on hyväksynyt (KOK) maailman johtavaksi elimeksi kiipeilyurheilussa, johon myös boulderointi kuuluu. IFSC vastaa kansainvälisten kiipeilykilpailujen järjestämisestä ja edistämisestä, mukaan lukien boulderoinnin ja muiden lajien maailmancup-sarja sekä kiipeilyn maailmanmestaruuskilpailut.
IFSC:n lisäksi on myös kansallisia ja alueellisia järjestöjä, jotka edistävät ja järjestävät boulderointitapahtumia ja -kilpailuja. Näitä voivat olla kiipeilyliitot, kiipeilysalit ja muut yksittäisten maiden tai alueiden omat organisaatiot.
